Kaipaanko sittenkään vähemmän ja yksinkertaisempaa vaan ennemminkin paljon ja enemmän? Haluaisinko oikeasti elää pienessä mummonmökissä kasvimaata hoidellen tai pakettiautossa reissaten?
Mainio teksti kiitos! Samaistun niin moneen tässä, haha 😁 Kovasti haaveilemme samoista asioista... asumisesta vanhassa talossa, metsän keskellä, omavaraisesti tai ainakin -mmin, elämästä reissupakussa... Ja vaikka kuinka ajattelen, että nämä ovat niitä pieniä ja hitaamman elämän haaveita, eivät ne lopulta silloin ole, jos ne haluaa saavuttaa KAIKKI kerrallaan ja samaan aikaan ja asap. 😂 Omavaraistelusta olen jo pystynyt luopumaan, sillä kokemus on osoittanut, että puutarhuriksi musta ei ole. Kiitos tekstistä! 😍
Kiitos kommentista! Pysähdyin tähän ristiriitaan (ja haaveideni lukemattomaan määrään) kunnolla vasta tänä kesänä ja tätä tekstiä kirjoittaessani. Onkohan tästä kaipuusta enempään ja parempaan mahdollista edes päästä eroon 🤔 Luulin ihan oikeasti olevani matkalla kohti hitaampaa elämää, mutta ei kyllä siltä näytä 😅
Tutulta kuulostaa 🤭 Mietin että ehkä elämä, ainakin omani, onkin enemmän aaltoliikettä. Toisinaan määrätietoista etenemistä kohti yksinkertaisempaa elämää, toisinaan kaiken ihanan haalintaa samaan aikaan, kunnes jälleen on aika luopua ja vähentää. Ehkä suuressa mittakaavassa haluaminen tai halun kohteet vähenevät, mutta sahaava liike voi olla joskus suurtakin? En tiedä, mutta ajattelen että ihminen on terve, kun se unelmoi, vaikkeivät unelmat olisikaan aina ihan sopusoinnussa keskenään (yksinkertaisempi elämä ja kaikki tänne heti nyt) 😅. Mielenkiintoinen aihe tosiaan!
Mainio teksti kiitos! Samaistun niin moneen tässä, haha 😁 Kovasti haaveilemme samoista asioista... asumisesta vanhassa talossa, metsän keskellä, omavaraisesti tai ainakin -mmin, elämästä reissupakussa... Ja vaikka kuinka ajattelen, että nämä ovat niitä pieniä ja hitaamman elämän haaveita, eivät ne lopulta silloin ole, jos ne haluaa saavuttaa KAIKKI kerrallaan ja samaan aikaan ja asap. 😂 Omavaraistelusta olen jo pystynyt luopumaan, sillä kokemus on osoittanut, että puutarhuriksi musta ei ole. Kiitos tekstistä! 😍
Kiitos kommentista! Pysähdyin tähän ristiriitaan (ja haaveideni lukemattomaan määrään) kunnolla vasta tänä kesänä ja tätä tekstiä kirjoittaessani. Onkohan tästä kaipuusta enempään ja parempaan mahdollista edes päästä eroon 🤔 Luulin ihan oikeasti olevani matkalla kohti hitaampaa elämää, mutta ei kyllä siltä näytä 😅
Tutulta kuulostaa 🤭 Mietin että ehkä elämä, ainakin omani, onkin enemmän aaltoliikettä. Toisinaan määrätietoista etenemistä kohti yksinkertaisempaa elämää, toisinaan kaiken ihanan haalintaa samaan aikaan, kunnes jälleen on aika luopua ja vähentää. Ehkä suuressa mittakaavassa haluaminen tai halun kohteet vähenevät, mutta sahaava liike voi olla joskus suurtakin? En tiedä, mutta ajattelen että ihminen on terve, kun se unelmoi, vaikkeivät unelmat olisikaan aina ihan sopusoinnussa keskenään (yksinkertaisempi elämä ja kaikki tänne heti nyt) 😅. Mielenkiintoinen aihe tosiaan!
Kuulostaa hyviltä mietinnöiltä! Voisin taipua kyllä kannallesi 😊 Unelmoinnista en aio luopua, joten olkoon elämä sitten tätä aaltoliikettä 😅
Unelmoinnille 🥂